Onko itsenäisyys itsekkyyttä?

Arvoisat ylioppilaat, rehtori sekä muu juhlaväki. Minulla on kunnia pitää teille puhe Suomesta ja siitä, mitä itsenäisyys minulle merkitsee.

Sanakirjan mukaan sana “itsenäinen” merkitsee jostakin joukosta erillistä, toisten tahdosta riippumatonta ja oman tahtonsa mukaan toimivaa toimijaa. Tällaisena me voimme kuvata Suomea ja sen kansaa. Ajattelen niin, että itsenäisenä, vauraana valtiona meillä on paljon oikeuksia mutta myös velvollisuuksia: Suomen on huolehdittava omien kansalaistensa hyvinvoinnista mutta myös tuettava kehittyviä maita ja muita demokratioita. Onko tämä unohtunut meiltä suomalaisilta?

Viime vuosina maailmasta ja jopa Euroopasta on tullut poliittisesti ja taloudellisesti levottomampi. Iso-Britannian eroaminen EU:sta, Syyriaa ja Irakia runteleva sota ja uuden, arvaamattoman presidentin valinta Yhdysvaltoihin ovat herättäneet kysymyksen siitä, kestääkö nykyinen rauha vai ei. On tunnustettava, että monet ongelmat ovat syntyneet nationalismin vahvistumisesta ja vastakkainasettelusta. Onko siis niin, että itsenäisyyden korostaminen ei sovi tähän päivään? Ajattelen, että maailman valtiot ovat pystyneet monissa asioissa tekemään aikaisemmin hyvää yhteistyötä globaalien uhkien voittamiseksi.

Moni valtio on joutunut sellaiseen tilanteeseen, ettei se pysty takaamaan kansalaisilleen hyvinvointia niin hyvin kuin aiemmin. Monen asian summana maailma on mennyt huonompaan suuntaan ja se näkyy. Jopa Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja yhteiskunta kamppailee rahoitusongelmissa. Näin tapahtuu myös monissa muissa maissa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että me huomioimme myös muut valtiot emmekä unohda yhteistyön tärkeyttä, vaikka siihen suuntaan olisikin paineita. Esimerkiksi tämä näkyy pakolaiskysymyksessä: autammeko heitä vai jätämmekö heidät toisten maiden vastuulle?

Suomi tarvitsee itsenäisyyttään. Meidän on itse saatava päättää, mikä meille on parasta. Maailmansodat ja muut ylikansalliset kriisit ovat kuitenkin opettaneet meille, ettei maailmaa rakenneta paremmaksi luomalla vastakainasettelua eri kansojen, kielien ja kulttuurien välille. Yhteinen hyvä voi olla kaikille parempi. Tämän vuoksi me olemme osa Euroopan unionia, jolloin muiden valtioiden mielipide vaikuttaa Suomea koskeviin päätöksiin. Suomi on myös esimerkiksi allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, mikä velvoittaa myös meitä monenlaisiin toimenpiteisiin. On tärkeää, että me osallistumme tavalla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen!

Suomi on tasavalta. Tämä merkitsee sitä, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Tämän vuoksi jokaisen ihmisen ääni ja päätökset vaikuttavat jollain tavalla yleiseen mielipiteeseen ja tätä myöten hallituksen ja eduskunnan tekemiin päätöksiin. Meidän tekemillämme valinnoilla on siis väliä, joten meidän on otettava ajatuksistamme ja mielipiteistämme vastuuta. Vaikeina aikoina vastuun kantaminen on entistä tärkeämpää, koska aktiiviset kansalaiset ovat itsenäisyytemme kulmakivi. Itsenäisyys, oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen, merkitsee meille paljon, joten meidän tulee pitää siitä kiinni. Kuitenkin meidän kannattaa varoa, ettemme me korosta itsenäisyyttämme muiden kansojen kustannuksella. Tänä päivänä me tarvitsemme erityisesti hyvä suhteita muihin valtioihin, mikä ei onnistu vain omaa napaa tuijottamalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme voisi olla ylpeitä omasta kansastamme ja siitä, mitä me olemme nykyisin. Eikö meidän pitäisi toimia niin, että voimme olla ylpeitä maastamme myös tulevaisuudessa?

Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä haluan vielä onnitella maatamme sen lähes satavuotisesta taipaleesta. Onnea Suomi!